SYLVIA-KOTI YHDISTYS

Organisaatio ja päätöksenteko

Vuosikokous

Ylintä päätöksentekovaltaa käyttää yhdistyslain mukaisesti yhdistyksen vuosikokous, jossa yhdistyksen jäsenet voivat käyttää äänivaltaansa. Yhdistyksen jäseneksi hyväksytään pääasiassa yhdistyksen työntekijät ja asiakkaiden omaiset. Vuosikokouksen ajankohta tiedotetaan jäsenille sähköisesti tai postitse sekä yhdistyksen nettisivuilla.

Jäsenmaksu vuonna 2024 on 20 euroa. Lisätietoja yhdistyksen jäsenyydestä ja hakulomakkeen saa yhdistyksen hallinnosta.

Vuosikokous valitsee yhdistykselle hallituksen.


Yhdistyksen johtoryhmä

Yhdistyksen johtoryhmä johtaa ja kehittää yhdistyksen operatiivista toimintaa. Johtoryhmä koostuu toiminnanjohtajasta, yksiköiden johtajista, henkilökunnan edustajasta, talouspäälliköstä ja HR-päälliköstä.



Historia

Vuonna 1898 syntyi Sylvia-tyttö Zacharias Topeliuksen lapsenlapsen Mikael Nybergin perheeseen. Sylvia sairastui neljävuotiaana aivokuumeeseen ja sen myötä epilepsiaan. Sylvian täti, sairaanhoitaja Ingrid Stenbeck paneutui Sylvia-tytön auttamiseen ja hänen tyttärensä Carita Stenbeck oli Sylvian läheinen ystävä koko Sylvian 28 vuotta kestäneen elämän ajan.

Carita, joka opiskeli nuorena laulua, sairastui itsekin vakavasti, mutta ei löytänyt apua Suomesta sairauteensa. Ystävien opastuksella hän lähti Sveitsin Arleshaimiin tohtori Ita Wegmanin antroposofisen lääketieteen klinikalle, jossa hänen toipuminsensa alkoi.

Sveitsin vuosinaan Carita tutustui Rudolf Steinerin aloitteista syntyneisiin hoitopedagogisiin koteihin, missä hoidettiin hyvällä menestyksellä kehitysvammaisia lapsia. Hän päätti aloittaa vastaavan työn Suomessa äitinsä Ingridin kanssa. Näin alkoi Sylvia-koti yhdistyksen toiminta kehitysvammaisten lasten ja aikuisten kanssa Suomessa.

Vuonna 1967 Sylvia-kodin johtoon astuivat Freddy ja Kaarina Heimsch. He tulivat Skotlannista Camphill-yhteisöstä, jonka toiminta perustui yhteisölliseen elämään kehitysvammaisten lasten ja aikuisten kanssa. Toiminnan pohjana on Rudolf Steinerin kehittämä hoito- ja steinerpedagogiikka. Camphill-liikkeen perustaja oli Karl König, itävaltalainen, laajennetun lääketieteen lääkäri.

Freddy ja Kaarina saivat kontaktin Lahden kaupunginjohtaja Teemu Hiltuseen. Vuonna 1968 he alkoivat suunnitella Sylvia-kodin rakentamista Lahteen. Lähtökohtana oli muodostaa yhteisö, jossa kehitysvammaiset lapset voisivat käydä steinerpedagogista erityiskoulua ja asua yhteisöllisesti talonvanhempien kanssa. Nuorille ja aikuisille oli tarkoitus rakentaa työpajoja.

Uusi Sylvia-koti avattiin virallisesti 9.3. 1970.

 
Tapolan kyläyhteisö aloitti Orimattilan Niinikoskella toimintansa 1974. Tapolan kyläyhteisö on maatalouden ympärille rakennettu aikuisten kehitysvammaisten yhteisö.

Myllylähde yhteisö aloitti toimintansa vuonna 1989 Palomaan kylässä Hämeenkoskella. Myllylähde on maaseutuyhteisö kehitysvammaisille aikuisille.

Lastensuojeluyksikkö Rautakannaskoti perustettiin lokakuussa 2020. Rautakannas tarjoaa lastensuojelua kehitysvammaisille lapsille Lahdessa.

Sylvia-koulu eriytettiin Sylvia-kodin toiminnasta omaksi yksikökseen vuonna 2020. Sylvia-koulu tarjoaa steinerpedagogista erityisopetusta esikoulusta aina 9. luokkaan asti.


Kodinomainen asuinympäristö ja antroposofinen, yhteisöllinen hoitopedagogiikka ovat tarjonneet vuosikymmenien varrella yksilöllistä kehitystä tukevan kasvuympäristön sadoille Sylvia-kodissa asuneille lapsille ja nuorille sekä heidän elämäänsä osallistuneille.

Ilmoita väärinkäytöksestä

Löydät alta ohjeet ja linkin ilmoittajansuojelulain mukaiseen ilmoituskanavaan. 

SYLVIA-KOTI YHDISTYS

YHTEYSTIEDOT

Tarkemmat yhteystiedot löydät Yhteystiedot-sivulta

Sylvia-koti

Kyläkatu 140
15700
Lahti

044 7722 804

Koulu

Kyläkatu 140
15700
Lahti

044 7722 803

Myllylähde

Aholantie 133
16800
Hollola

044 7722 841

Tapola

Raikkolantie 40
16350
Orimattila

044 7722 824

Rautakannas-koti

Mäntsäläntie 34
15610
Lahti

044 7722 851